Jokohan tämä bloggaus on mennyt pois muodista niin paljon, että minäkin voisin tätä harrastaa? Ainakin kansanedustajat ja sellaisiksi pyrkivät lopettivat kuuleman mukaan kaikki taannoin tämän. Kai ne parhaiten muodinvirtaukset tuntevat, kun reissaavat valiokuntamatkojaan pitkin Suurta Maailmaa.
Kauhea tupakanhimo iski äsken yhtäkkiä. Oli pakko käydä hakemassa aski lähibaarista. Eikös sitäpaitsi jokainen itseään kunnioittava kirjoittaja sauhuttele? Krapulainen olo mulla ainakin on, olen siis lähestulkoon valmis kirjoittamaan ensimmäisen maailmankirjallisuuden klassikkoteokseni. Noin niinkuin periaatteessa ainakin. Ajatus vaan on hiukan harhaileva. Lisää sitä tervaa. Ja nikotiinia.
Mikähän muhun onkin iskenyt vanhoilla päivilläni tämän tupakan suhteen? En ole selvitepäin juurikaan poltellut koko aikuisiälläni, ja juopotellessakin aniharvoin. Taitaa olla exältä opittu tapa: vitutuspolttaminen. Saatanan savu kun menee silmiin.
Tai sitten tämä on taas osoitus synnynnäisestä ja enimmäkseen alitajuisesta vastarannankiiskeydestäni, kun terveysfasismi valtaa alaa. Natsisiat!! Ja muukin fasismi, kun tuntuu siltä, että joka paikassa ahdasmieliset ja suvaitsemattomat oikeistolaispölvästit pääsevät muodostamaan hallituksia. Maailmassa on muutenkin jotenkin 30-lukuinen meininki. Saas nährä, koska päästään sotimaan taas oikein kunnolla. Mä oon valmis, pääsispähän purkamaan turhaumia 🙂 Kaurismäki sanoi Cannesissa jossain haastattelussa jotain aika osuvaa aiheesta, mutta enpä lähde siteeraamaan, koska se ei yksinkertaisesti kuulu tapoihini. Jos ei ole mitään omaa sanottavaa, on parempi olla hiljaa. Nih. Mutta Kaurismäki on hyvä jätkä. Ettäs tiedätte.
