Kolme viikkoa Jyväskylässä.
Hollywoodista muutto takaisin Suomeen ihastutti ensimmäisellä viikolla ja sitten toisella se hieman jo mietitytti, että mitä tässä nyt tuli tehtyä… Postikortin talvimaisemat näytti paremmalta palmujen alla Santa Monicassa biitsillä.
Kolmas viikko lopuillaan ja tuntuu, että sitä Suomi neidon ihanaista kuvaa tuli tuijoteltua niiden surullisen kuuluisien beer-gogglesien läpi. Mutta täällä ollaan. Ja pysytään. Prkle. Periksihän ei anneta.
Paluumuuttajan arki on karua, töitä ei ole ja niin kauan kuin niitä ei ole kämppäkavereina pysyvät vanhemmat.
Ehkä se puhelinmyynti ei olekaan niin kauheaa miltä se vaikuttaa.