Mietin tässä jonkin aikaa kannattaako meikäläisen edes aloittaa blogia tänne, koska elämäni ei paljoa päivästä toiseen muutu. Joten jos ei muuta, saa tästä kelpo unilääkkeen.
Tänään takana taas ihan peruspäivä, eli netissä roikkumista, musan kuuntelua, lukemista, koirien kanssa ulkoilua ja leffan katselemista. Eli ei mikään järin jännittävä päivä:) Onneksi koirani (pitkäkarvainen chihuahua) silmä alkaa paranemaan, kun siihen tuli taas kerran pieni haava. Ja sopivasti pyhäpäivänä, eli lääkärikäynti hieman kirpaisi kovempaa. Mutta minkäs sille voi, noita ei voi ennakoida. Muuten päivä on mennyt pienoisen matkakuumeen parissa, vaikka matkat ovat vasta helmi- ja maaliskuussa:) Jotenkin silti on mukavaa tutkia mihin on menossa, mitä voi odottaa ja mihin varautua. Ja kun ei tässä ole kuin aikaa toistaiseksi, niin mikäs sitä on asiaa tutkiessa. Jos hyvin käy, haen syksyllä opiskelemaan. Tekis todella mieli lähteä kouluun, mutta aika ei ole vielä kypsä sille. Pitää vielä miettiä tuota alaa hetken aikaa, mutta varmaan it-ala voisi olla yksi. Ainakin töitä riittää, joten se olisi suht turvallinen valinta. Omassa elämäntilanteessa kun on pakko tuo työtilanne ja palkkaus kanssa huomioida, ei vaan voi mennä alalle, johon haluaisi. Jos voisin, ryhtyisin kääntäjäksi. Olisi hienoa auttaa ihmisiä kommunikoimaan keskenään ja opetella kieliä ja kulttuuria samalla.
Ei kyllä oikeasti jaksa odottaa, että kaverin kanssa mennään Tukholmaan! Kumpikaan meistä ei juo, menemme koluamaan levydivarit yhdessä. Eli aikalailla vaihtoehtoinen Tukholman matka:) St:Eriksgatan maratoni edessä ja lompakko valittaa:D
