Raskas vuosi.
Japanista kajahti, jos ei muuta niin ainakin yksi lisäpaino ydinvoimalavastustajien vasaraan, jolla he koettavat tuota energiavoimaa suosivaa väestönosaa nuijia. Itse en osaa muodostaa mielipidettäni kokonaisesta energiantuotannon osa-alueesta pelkästään sen perusteella, että vanhoissa voimaloissa on tehty huonoja ratkaisuja. Mutta toki suositeltavaa on kehittää jo nyt toimivaa uutta, kuin paikkailla huonohkoa vanhaa.
Jytkynhytkyn. Politiikkahan ei minua kiinnosta muuta kuin inhimillisenä joukkopsykologisena ilmiönä. Lähinnä absurdia oli seurata vierestä kuinka kansan ”hiljainen” osa sai kerrankin ääntänsä kuuluviin. Tekisi mieli nähdä mikä oli Perussuomalaisten vaaliäänien keskiansio (elikäs äänestäjien vuositulojen keskiarvo).
Norjassa jollain vinksahti, ja surullisesti kysymyksessä oli jälleen keskivertoa korkeammalla älykkyysosamäärällä varustettu henkilö. Tämä fakta tullee pitämään aina paikkansa: mitä ”älykkäämpi” ihminen vinksahtaa, sitä enemmän hän saa tuhoa aikaan. Mitäs siitä jos joku uuno takahikiältä sekoaa ja rupeaa viskomaan vastaantulijoita kävyillä. Totaalisen tuhon aiheuttaminen vaatii kuitenkin melkoista suunnittelua ja harkintaa.
Kansallisuusaatteet, patrioottisuus, jääkiekko.
En ole vieläkään sisäistänyt miksi minun pitäisi olla ylpeä suomalaisuudestani sen takia, että pieni otanta nationalistisen kansakuntamme väestöstä oli kilpailemassa muiden kansakuntien pienien väestöotantojen kanssa urheilulajissa, joka ei maailmalla ole kovinkaan tunnettu (tai no joo, ehkä tunnettu, mutta ottakaa nyt huomioon, että jääkiekko on suosituin urheilulaji ainoastaan kahdessa maassa koko maailmassa: Suomessa ja Kanadassa) ja sattui nyt voittamaan ja kännäämään viimeisetkin kunnioituksen rippeensä huitsintuuttiin.
Noh, vuonna 2011 diktaattorit ja katalat hallitsijat sentään saivat vähän köniinsä. Osama, Gaddafi, Mubarak ym.ym.
Suomalaisen posliinikippofirman mukaansa nimetty maailmanväestöryhmä myös teki kevään.