Mä huajahtelen kiuku ja epätoivo välillä. Välil mä oon menos vetää suanet auki ja välil mä vaa karjahtelen tätä vääryyttä ja välikättä mis mä oon ruhjoontuus. Miks mä en saa ees luavuttaa muka? Välillä mä ymmärrän et neljävvuade pääst tälleijo vitunkaa välii tälläkää ja välil must tuntuu et ainoo keino välttää tää paska on oikeesti lakkaa hengittääst, taval tai toisel. Tai tukehtuu paskaa.

Mun panee vihaks olla vihane näi kauniina päivänä. Tänki ne vei multa. >:(