Ikkunas oli mainos mikä lupas merkkisandaalei halvennuksel ni mun piti tiätty lykkää kuano sisää ku aattelin et jos kevääks uudet tyäkengät (joo ei, ei [I]Tyäkengät[/I] täl kertaa). Juujoo. Mä rakastun sit vittu niihi kävelykenkii ja ne oli siis uutta mallistoo. (Mun emo ei pystys ees kuvittelee et kengät maksaa nii paljo ja se siit. Onneks mä pystyn ja oon maksanu paljo enemmäki…) OK, mut niil siis oikeesti voi kävellä jopa piikle millon nilkka paskana.
Sit mä valuin tavarataloo. Tää oli kyl harkittu liike mut silti mä ällistytin itteni sil mite kylmäverisesti mä ostin kauniit, istuvat ja iha helveti kalliit nisäliivit. Joskus, eikä siit mummiälestä oo ees kauhee pikkästi, kalliit liivit makso jotai 40–50 oravaa. Ilmesesti mä oon syrjäytyny jossai vaihees kehityksest mut nyt ne näemmä maksaa iha säännömmukasesti 70–90 rahaa. [I]Yhet liivit.[/I] Ja sit ne mätsäävät pikkarit viä. Päiviteltii myyjä kans et jokkut ne maksaa tällasistki hepenist.
Sit mä löysin sen urheluauto mitä mä etsin viime kesänä Baden-Badenis enkä löytäny. Oli se saksalane, joo. Mua vitutti nähä se mut sit mä päätin et tää on nyt se kohta mis mä säästän ja jätinki sen hyllyy. Mä siis osaan viä kiältäytyy jostai! Ha ha!
Mä olin jo tulos kotii ku iha vaa poikkesin viä yhtee kauppaa… joo, siä oli hyvät halvennukset. Otin sen neulemeko mikä oli –50%. Se oli ainoo kappale ja surkee vaaleeharmaa mut onneks on käpälärauta ja ystävär ku kaivo netist tiado et ne kuidut voi värjää. Jospa siit viä tulee nätti! Sen se kyl vaatii nykyses lihas et paan korseti alle ja mikäs siin. Viä parempi nii.
Ku mä sit tulin kotii ni miätin et on se säälittävää ettei pääse oikee toteuttaa pretty woman -vaistojaa jonku äveriäämpualise urokse luattokorti kanssa. Mul ois taipumuksii.