Muzikkaepisodi ja pennunkasvatust

Mun emo asuu talvet kyläl rivaris ja kesät mökil umpipuskis. Mä käyn välil kastelees sen talvikukkasii ja roudaan emoo joskus hoitelee asiotaa ihmiste ilmol ja tänä kesänä me on ihmetelty niit mustikoit ku on ilmaantunu sen makkari ikkuna etee siä. Siin ikkuna alla on eka joku kolme metrii kulkutilaa ja sitton se töyräs misson aina kasvanu ne mustikavvarvut ja jokune marjaki suvisi. Tänä kesänä niit marjoi oli iha järjettömästi, sillai sinisenää. Me napsittii niit suuhu ku kulettii ohi ja naureskeltii et nää on niiku pensasmustikoit, koko oli sama ja ku niit siit kumartumatta saatto poimii ku puskast. Ootettii vähä et joku sen talo mummost käy ne poimiis mut ei. Nyt emo sit päätti et eikä helvetis niit pilaantumaa jätetä siihe ja et nähtävästi ne on jyvitetty sille kerta ne on siin sen ikkuna kohdas ja nii ku se lähti kaveriesa kans rimpsalle ni se lykkäs mulle pänikä kätee ja sano et kerää noi sillaikaa ku sulleijo kuiteskaa mitää muutakaa tekoo täs ku ootat mua takas (ässif, ois kyl voinu olla).

Enikeis mä sit poimin ne. Ja niit oli iha helvetisti siin jotai kolme neliö alal. Ootin koko aika et joku tulee nootittaa jotai tai heittää läppää siit et ne on taloyhtiö marjoi muttei siit kulkenu kukaa ohi. Toisest pääst kyl yks mummo kurkki oveltaa muttemmä ruvennu huutelee mitää sinne asti.

Tarttee sanoo ettenno ikinä ollu muzikas sillai sortseis ja topis, sandaalit jalas ja ilma hyttysmyrkkyy. Ainoo huali oli et onks mul riittävästi aurinkorasvaa nahas kerta siin meni tovi ja toineki…

Siin ohes mä sain havannoi lastekasvatust ja sehä on yleesä antosaa ku mäki oon vanhapiika enkä tiä siit mitää. Naapuritalos oli jollai plondil kaks polvenkorkust penikkaa siin pihas ja vaiks mä voin suaraa sanoo et mä en eritysesti tyksi pennuist ni ne oli liki äänettömii kappaleit: ei mitää huutamist, kirkumist, mesoomist tai tappeluu. Ne vaa puuhasti. Ehkä ne oli ideaaliyksilöit tai sit se juttu meni nii et se plondi hoiti sen huutamise siin perhees. Ja kyl se tod hoitiki! Ei helvetti oikeesti, se kiroli ja karju niille penikolle siis iha koko aika. Mä en oikeesti laskenu niit jumalautoi ja perkeleit mut hämmästyttävä määrä niit oli – vallaski ku ottaa huamioo et ne pennut oli tosiaa hiljasesti ja niilloli ikää ehkä kaks vuatta, maks kolme. Oikeesti. Ja mä miätin et voijolla et sil donnal oli erityse huano päivä ja helvetimmoine lomastressi ja se oli käymäs anoppilas ja päässy just muutamaks minuutiks ulos karkuu tj – muttemmä kyl tajuu mil se kasvattaa niit pentui viide puhumattakaa kymmene vuade pääst jos sen resurssit on tota tasoo.