Kuuntelin toisel korval uutimist juttuu uutuusnäytelmäst mikä kertoo anoreksiast. Miätin et haluisinks mä mennä kattoo teatterii jotai sairausjuttuu oli se tauti sit mikä tahasa syäpä tai diapeettes tai astma tai vaiks nyt anoreksia ja päätin et ei, emmä haluis. Vittu mä en ees tiä miks joku haluu tehä sellase näytelmä mut kaisse sit puhuttelee niit ku tekee sitä.
Jokkut sairaudet on selkeesti seksikkäämpii ku muut ja anoreksia tai ylipäätää syämishärö on siä seksikkyyde huipulla. No vittu joo, sikshä siihe sairastutaaki: laihempi on kauniimpi ja seksikkäämpi > mäki haluun olla seksikkäämpi > anoreksia mullekki. Sen voi hankkii ite, siit puhutaa, sitä hoidetaa. Huamioarvo on taattu ja parantuu voi, mikäs sen hianompaa!
Kerta mun tarttee olla sairas ni miks mä en voinu sairastuu anoreksiaa? Tuntuu nii väärälle potee tautei mistteijo kukaa kiinnostunu, mikkä eijo ku naurettavii ja noloi, mikkä ei parane ikinä ja mikkä ei takuulla tee hyvännäköseks. Näis eijo mitää puhumist eikä kukaa oo kiinnostunu etsii hoitoo. Sairastakaa perkeleet ku ootte nii tyhmii et meette perii väärät keenit!
Vittu ku joskus vituttaa olla mä.