Ystikse keittiö rempattii, se oli helveti kaua kaivattu ja suunniteltu (ja rahakas) projekti mut nyt se on tehty ja lopputulos on kaunis ja toimii. Keittiönkorkkausilta pidettii tänää ja juatii kuplii – iha käsittämättömä pehmeetä ja hyvää samppanjaa mitä ystis oli ottanu mukaa ruatsillaivalt. Parannettii maailmaa ja analysoitii uroksii ja kaikkee ja oli itse asias iha helveti kiva ilta.
Mullon huame sokkoreffit, naurettii sitäki eeltä. Sanon et josse on kuiteski kirvesmurhaaja ni sittei tavata enää ja skoolattii sillekki mut tiätty täs toivotaa et se on iha keskimääräne normiuros… Ei se kualemine mut se kitumine. Vittu mä enno ollu ees reffel tiäs kui pitkää aikaa mut kyl mä yritän, kyl mä oikeesti yritän hei suhtautuu sillee et jossai vois olla viä joku uros mist vois sillai vilpittömästi tyksii. (Vitut on, kyllähä mä tiän. Mut mä yritän olla sille reilu silti.) Mut sen sit näkee huame mite siätämätönt on ja sit se on ohi enikeis. Oli hyvää tai pahaa.