… et melkosesti täällä on hyvännäköisii kroppii, osa on varmaankin jopa ottanu jollaisii troppii.
Hei aikuisen oikeasti kateellinenhan minä vain olen. Itse kun olen keskittynyt viime vuodet vain keskikehon rakentamiseen. Juu se on jo ylväs, jos vielä löytyis lapsuuden muovisia mäkikotkia niin kyllä metrin lentäisi heittämälla.
Korot on muuten korkealla, niin mä totesin itsekseni ainakin, kun kävin paikallisessa supermarketissa. Kumarruin ottaan koria ja siinähän se keikkui, korkojen varassa. Ei, en pannu pahakseni, jäin ilman.
Takavuosien teeveesarjaakin ehdin muistella, oluta ja menytä, tai jotain. Siis siinä kun nojasin äijätyyliin palautusautomaattinen, joka sitten soitti mulle sulosäveliään aina välillä ja henkilökunta juoksi, olimpas mä tärkeä… tai sit ne tölkit.
Se on muuten toi pääsiäinen jo aikas liki, viime sunnuntaina et oisko joku noita liitäny yli, mutta näin vain harakan. Jo hengästyttää kun ajattelee, et ensi perjantai on sitten se pitkä. Siis perjantaihan on pitkä jo muutenkin jos meinaa aamuun riekkua.
Niin no en mä enää, mä olen vanha jo. – en sanonut että niin vanha.
Naapurin emäntä tuolla jo viittoilee, tarttee mennä.
Siis ukolleen.
Mihkä mulla nyt kiire olisi. Emmä tiiä mis tämäkin piili.
Mut meen.