Eilisen jälkeen olen kahta uutta lajikokeilua rikkaampi.
No okei, en mä ollut tulitikun pituusheittokilpailuunkaan aikaisemmin osallistunut, mutta astangajooga oli kyllä todellinen tuntematon lajisuuruus. Mielenkiintoinen kokemus, mutta tuskinpa minusta harrastajaa tulee. Vaikka tunti meni enimmäkseen ihmetellessä ja naureskellessakin, sain kuitenkin täksi aamuksi reisien takaosat, hauikset ja erityisesti niskan kipeäksi. Hengitystekniikan oivaltamiseen eivät luonnonlahjani riittäneet yhden tunnin aikana.
Sing Star taitaa olla jo vanha juttu, mutta en sitäkään ollut aikaisemmin, ennen eilisiltaa, kokeillut omakohtaisesti. Yllättävän vaikeaa ja aivan hemmetin hauskaa! Ehkä meillekin tulee Play Station joskus 🙂
Niin, Tokiossakin tuli käytyä viime viikolla. Voin sanoa syöneeni elämäni ensimmäisen kerran sushia Japanissa. Myöskin aito japanilainen karaoke-baari on nyt koettu 😉 …ihan kiva (ja tarpeeksi lyhyt) reissu, vaikka olinkin lähes täydellisessä pimennossa mitä tulee kontakteihin kotimaahan, kun ei mukaan sattunut 3G-puhelinta. Kuitenkin kotiinpaluu oli koko reissun kohokohta 🙂