Vuonna 1981 ensi-iltansa saanut seikkailukomedia Roar tunnetaan elokuvahistorian vaarallisimpana tuotantona.
Tarina sai alkunsa Afrikassa, kun agentti Noel Marshall ja hänen vaimonsa, Hitchcockin Linnut-elokuvasta tunnettu Tippi Hedren, törmäsivät hylättyyn plantaasitaloon.
Sisällä asusti kokonainen leijonalauma, ja pariskunta päätti tehdä villeistä kissoista oman elokuvansa tähtiä.
Kuusi vuotta esituotantoa, 132 petoa
Idean ja ensi-illan väliin mahtui peräti 11 vuotta.
Marshall ja Hedren kasvattivat leijonanpentuja Los Angelesin kotonaan luullen sen vähentävän riskejä kuvauksissa.
Kun kamerat lopulta alkoivat pyöriä 1976, settiä asutti 132 leijonaa, tiikeriä, jaguaaria ja muuta suurpetoa.
Lopputulos oli juuri sellainen kuin saattaa arvata.
LUE LISÄÄ: Et ehkä huomannut, mutta elämäkerrat eivät aina enää kerro totuutta
Vähintään 70 loukkaantunutta
Roarin tuotannossa loukkaantui vähintään 70 näyttelijää ja työntekijää, ja joidenkin lähteiden mukaan luku saattoi nousta yli sadan.
Marshall itse sai useita puremia ja kontrahti niiden seurauksena kuolion.
Setin tunnelmaa kuvataan parhaiten lainauksella: jokainen päivä oli ruletinpyöritystä, jossa pelimerkkinä toimi ihmisliha.
Kuvaaja melkein skalpeerattiin
Kuvaaja Jan de Bont sai naarasleijonalta lähes skalpeerauksen ja tarvitsi 120–220 tikkiä, lähteestä riippuen.
De Bont jatkoi myöhemmin uraa ohjaajana: häneltä on muun muassa elokuvat Speed ja Twister.
Hedrenin tytär Melanie Griffith haavoittui kasvoihin niin pahasti, että joutui rekonstruktioleikkaukseen.
Hedren itse mursi nilkkansa elefantin selästä pudotessaan.
Ei yhtäkään oikeusjuttua
Uskomatonta kyllä, kukaan ei haastanut Roarin tuotantoa oikeuteen kaikista vammoista huolimatta.
Tippi Hedren on sittemmin kertonut katuvansa villieläinten käyttöä elokuvassa syvästi.
Hän perusti Kaliforniaan Shambala-suojelualueen, joka tarjoaa nykyään kodin yli 60 pelastetulle suurpedolle ja toimii myös koulutuskeskuksena.
Floppi, joka jäi historiaan
17 miljoonan dollarin budjetilla tehty Roar tuotti lipputuloissa vain kaksi miljoonaa dollaria – se on yksi elokuvahistorian suurimmista flopeista.
Roar jäi Marshallin ainoaksi ohjaustyöksi ja näyttelijäsuoritukseksi.
Tänä päivänä elokuva muistetaan varoittavana esimerkkinä siitä, mihin elokuvanteon hulluus voi äärimmillään johtaa – ja miksi CGI piti keksiä.
LUE LISÄÄ: “Se tuntui oudolta, jopa minulle” – Jude Law avaa rooliaan Vladimir Putinina
Lähde: Vice
