Laitoin pari työhakemusta. En siksi, ettäkö olisin aivan loputtoman kypsä firmaan ja nykyduuniin enkä näkisi muuta vaihtoehtoa, mutta edes helpottaakseni ahdistusta. Voihan niistä hakemuksista poikia jotain hyvääkin.
Mä oon miettinyt, mistä tää ahdistus tulee. Onko se ilmapiiri projektissa, ne ihmiset, vai jotain sisäsyntyistä. En mä vastuuta niin paljon pelkää että se yksin halvaannuttaisi, mutta kai se on se etten mä tunne saavani hirveästi tukeakaan. On siinä ehkä huomionkipeyttäkin – jos joku edes noteeraisi, miten paljon mä ponnistelen. Tai sitten se on vaan ton firman kulttuuri, pitäisi itse korostaa koko ajan itseään. Ei vittu.