Mietiskelin tuossa juuri ajeltuja sääriä rasvaillessani, että miksiköhän ne säärikarvat ylipäätään tulee ajeltua. Ei mua sinänsä liikuta miltä ne näyttävät muiden silmin (jos niitä edes kukaan katsoo?) – en edes käytä sortseja tai lyhyitä hameita koskaan, jos ei urheilusortseja liikkuessa oteta lukuun – mutta itse pidän kyllä sileän ihon tunnusta.
Vaan ei se pelkästään se sileä iho ole – muutenhan mä ajelisin myös käsivarret ja hipelöisin niitä. Se sileän ihon ihanuus liittyy vain sääriin… (Joo, todella absurdia.)
Tein muuten uudelleen Viinikoneen (ks. ed. blogimerkintä), koska mua jäi vaivaamaan surkeat vaihtoehdot ja vieraalta tuntuva tulos. Kyllä, olen sittenkin Pinot Noir – ”Rakastan voimakkaita värejä ja vartaloni ihania kurveja korostavia vaatteita. Olen kuuma, keimaileva Pinot noir uudesta maailmasta. Hurmaan ihmisiä ympärillä olemuksellani. Mottoni elämään onkin – sopiva määrä flirttiä päivässä antaa hurjasti energiaa.”
Hah.