Pomo oli laittanut kirjekuoreen pikapalkinnon ja käsinkirjoitetun kiitoskirjeen. On kuulemma ollut erinomaisia työsuorituksia ja mitä kaikkea.
Kyllähän sitä mielellään kiitosta saa, mutta jotenkin tuo tuntui enemmänkin surkuhupaisalta. Eipä se oikein muutakaan voi tehdä, kun hommat kuitenkin vaan pitää tehdä – eikä se liika työmäärä nyt varsinaisesti hänen syynsä ole. Tässä tilanteessa tuskin lisää porukkaakaan saa palkata auttamaan. Eikä se lisäjengikään aina autuaaksi tee.
Otsikkohan viittasi tähän legendaariseen sketsiin: