Terve!
Kuume on laskenut, sen verran et sain pään nostettua sängystä ja pystyn ajattelemaankin ja tekemään jotain ilman et jumitan tunnin.
Edelleen vihloo korvissa asti kurkusta lähtevä kipu.
Nyt kun alan heräilemään niin tajuan et mulla on sata ja tuhat asiaa jotka mun tulis tehdä mut en jaksais vieläkään. Kuten käydä postissa, maksaa laskuja verkossa, soittaa shenkerille jne. Lisäks musta tuntuu että mun kaikki tärkeimmät paperit on jäänyt autoon, et pitäs nekin hakee ennen kuin pääsee alkuun. Oon ihan tööt.
Mä käyn yhä edelleen eilisiä tapahtumia läpi. Kyllä mä tajuun, vaikka esitän että en tajua. Mutta se vaan sattuu niin kovasti. En voi muuta kuin vaan olla ja odottaa, vielä kaikki varmasti järjestyy.
Susan