Kyllä ne miehet sitten osaavat.
Minun oli tarkoitus mennä miespuoleisen ystäväni (entinen poikaystävä vuodelta miekka ja kypärä) luokse Joensuuhun. Olisimme menneet perjantai-iltana katsomaan Control-leffan Rokumentti-musaleffafestareille.
Eilen ystäväni yllättäen kysyikin, että haittaisiko minua, jos hänen uusi tyttöystävänsä (ovat seurustelleet n. kuukauden) yöpyisi hänen luonaan samaan aikaan kun minä olen siellä. Tyttöystävä kuulemma kärsii pahoista uniongelmista, ja on viimeaikoina saanut nukuttua hyvin kaverini vieressä.
Kaverini yritti myös ehdottaa, että menisin parhaan kaverini luokse (tämä kaveri tiesi, että paras ystäväni lukee metafysiikan tenttiin, eikä oikein voisi ketään kestitä viikonloppuna) yöksi, jos en kerta halua yöpyä hänen ja hänen tyttöystävänsä kanssa.
Tänään ilmoitin, että en ole tulossa Joensuuhun. Homma menee liian monimutkaiseksi. Siitäkös kaverini suuttui ja ryöpytti ties mitä kakkaa niskaan. Yritin selittää, että minulla on ollut nyt todella vaikeaa, enkä oikein pystyisi ketään näkemään, aristan sosiaalisia tilanteita uusien ihmisten kanssa jne.
Illalla laitoin viestin kaverilleni, että jos tehtäisiin aselepo. Kaveri vastasi, että ei hän vihainen ole, mutta pettynyt, koska odotti minut näkevänsä, ja hyvin kuivaan ja nuivaan sävyyn toivotti hyviä illanjatkoja. Vastasin hänelle, että edelleenkin minulla on ollut vaikea viikko, enkä ole ollenkaan varma, että pystyisin pitämään itseni koossa vieraiden ihmisten seurassa. Olisin hänet halunnut tavata, mutta minusta vain tuntuu, että olen vaivaksi.
Tässä koko tarina.. Miksi minusta sitten tuntuu, kuin olisin tarinan roisto, vaikka en ole? Miksi minun olisi tarvinnut tehdä kompromissi, miksei hän voisi? Olen aiemminkin kokenut tämän kyseisen ihmisen kanssa, että olen syypää kaikkeen ja olen hänen ystävänsä vain silloin kun se herralle passaa.
Eniten tässä harmittaa se, että todella odotin koko reissua, sillä harvoin pääsen minnekään lähtemään. Tätä juttua oli suunniteltu jo parin kuukauden ajan, ja nyt paria päivää ennen h-hetkeä koko homma peruuntuu.. huoh..