Sillä lailla

Sain uuden lisänimen. Casanova.

Khylli. Risteily oli helmi ja onnistunut tyttöjen konttausreissu. Turhan monta kertaa liukasteli tanssilattialla ja herätti pahennusta. Bingostakaan ei tullut mitään kun numeroita huudeltiin liian nopeaan tahtiin.

Jep jep. Siemailua perjantai illasta aina lauantai yöhön asti.

Lisänimeni ansaitsin puhtaalla sosiaalisuudella. Kamuni jo huutelivat että viehätysvoimaa saisi jakaa muillekkin. Kyse on vain puhtaasta asenteesta. Ei siellä nöyristellä ja pyydetä anteeksi olemustaan.

Pisteet kotiin koko risteilyn tapahtumien muistamisesta!

Mulla on kyllä maailman mahtavimmat kamut.
—–
Ihmetyttää suomalaisten tekopyhyys.

Siis yleinen pahennusta herättävä asia on minihame ja tottahan toki Kolmikkomme päätti provosoida ja kunnolla. Voi niitä mulkaisuiden ja huutojen määriä.

Kuitenkin nämä soveliaasti pukeutuvat vetävät pleksit, haastavat riitaa ja pettävät puolisoitansa. Lycka till vaan teillekin .

—–

Lauantainahan oli sitten pakko käydä vielä bakersissa ja tietysti törmään hunksiini. Khylli. Ihana mies. Bakersin vessa on nyt tullut koettua.

Kundi selkeästi etsi minua katseellaan baarissa ja silti kuitenkin kokee sisäisiä mullistuksia. Miehet stna…

Jos sovitaan että pidetään vain hauskaa niin se tarkoittaa juuri sitä. Turha analysoida mitään muuta.

Kuitenkin nämä sisäiset taistot vaivaavat hunksia.

Taitaa olla kultaisten mielien syndrooma liika analysoiminen? Nyt muutamasta aivotkin omaavasta kundista kokemusta ja aina tuo analysoiminen tuottaa ongelmia.

Toinen ei ymmärrä hauskan pitämisen konseptia ja vaatii minulta enemmän sitoutumista suhteelle ( siksi tapaus saakin odotella jäissä kunnes mahdollisesti tajuaa asian tai sitten ei), hunksi taas elää mullistusten aikaa ja mitä ilmeisemmin pelkää minun hänessä herättämään himoa?

Hey darling. Himossa ei ole mitään vikaa. Päin vastoin.

Voin nyt vihdoinkin myöntää, että sen lisäksi että olen aika tapaus naiseksi, omaan sitoutumiskammon.

Khylli.

—–

Valittelin eilen kahvilla käydessäni parille ystävälleni miesten sitoutumishalukkuudesta. Heti pitäisi aikataulut lyödä lukkoon, sopia säännöt viimeisen päälle jne. Seuraavaksi alkaa puhe vakavammasta linjasta: vaihdetaan avaimia, ilmoitellaan missä milloinkin mennään ja kohta puhutaankin naimisiin menosta sekä lapsista.

En tosiaankaan ihmettelisi jos joku kaunis päivä joku tapaus kaivaa kassista esiin kaulapannan ja jäljityslaitteen: ” tahdon vaan pitää susta huolta….”

—–

Wonder woman onkin sitten toinen lisänimeni: aina jaksaa olla valmiina pippaloihin, käydä suihkussa ja pistää itsensä kuntoon krapulassakin ja kokkailla reissun päätteeksi tytöille herkkujakin.

Tietysti krapulahan ei hidasta myöskään työntekoa. Toki piilolinssien käytön opetus tärisevin käsin on varsin mielenkiintoista…

Kerranhan sitä eletään? Päivä kerrallaan. Kaiken ei tarvitse olla aina täysin analysoitua vaan joskus tunteiden ja vaistojensa varassa kulkeminen on varsin rentouttavaa ja ennen kaikkea vapauttavaa!