Tuhinan keskeytti tajunnan räjäyttävä piipitys. Torkku. Hetken tuhinaa ja natinaa, kun vaihdan asentoa. Säpsähdän piipitykseen. Raotan silmiäni. Torkku.
Näin alkoi aamuni kuin joka ikinen aamu ennen tätä ja luultavasti tämän jälkeen.
Olen ottanut HC sali aamun tavakseni aina keskiviikon aamujeni iloksi. Tällä kertaa sain seuraa kaveristani ja yhdessä laitoimme raudan rutisemaan, sekä sekoitimme vakikävijöiden pakkaa hetkellisellä pilateksella.
Menin sitten myöhästymään hiusten suoristuksen takia metrosta ja jouduin odottamaan Hertsikassa bussia sitten hieman pidempään. Kädessä plakkari sheikkerissä ja kuivattelin hiuksiani auringoon paisteessa, ryystäen välillä tuopistani.
Silmänurkastani havaitsin tumman hahmon. hetken se seisoi ja odotteli näkökenttäni rajoilla ja lopulta hipsi lähemmäs ja ennen kuin huomasinkaan seisoi se edessäni leveästi hymyillen:
”Mitä teet?”
”Katon aikatauluja…” (Näpläsin puhelintani)
”muminaa”
”Anteeksi mitä?…”
”olen Azan (jtn sinne päin) hauska tutustua”
”Joo.. piip hauska tutustua…”
”Minne menet”
”Kouluun”
”Missä se on”
”Lännessä”
”Missä asut”
”Idässä”
”Muminaa”
”Anteeksi?..”
”Asutko perheen kanssa?”
”En”
”Onko sinulla puhelinta?”
”On”
”Saanko numeron?”
”Et”
”Miksi en?”
”Koska kaikki tahtovat sen”
”Mutta laittaisin viestiä etc.”
”Et silti saa”
”Käytkö baareissa”
”Silloin tällöin, kun kerkeää…”
”Missä?”
”Vaihtelee”
”Tahdotko diskoon kanssani viikonloppuna”
”En”
”Miksi et”
”Koska niin moni pyytää mua moneen paikkaa..”
”Onko sinulla poikaystävä?”
”Juu.. niitä on monia..”
………..
Sitten se kaveri mainosti, että on Suomen kielen kurssilla, hakee sitten duunia ja kohta ajaa ajokortin.
Voi mikä unelmien täyttymys!
Ei millään pahalla. Vaikka kaveri oli kohtelias jne. Niin kuvittelevatko miehet tulevaisuuden plääneillään tekevänsä vaikutuksen?!
Faktaa mustalla ja valkoisella kiitos!
Ehdottomat vaatimukseni ovat:
1.Työpaikka/opiskelupaikka
2. Asunto. (Solukin menee.) Kotona asuvat poikaset äidin helmoista ovat totaali turn off.
Muista ehdoista joustankin sitten jonkin verran.
Kyllä. Olen töykeä niitä kohtaan jotka eivät oikeasti kiinnosta pätkänkään vertaa.
Juuri tästä syystä numeronikin on salainen. Joku vielä kaivaa sen 020202:sta ja vainoaa 24/7. EI KIITOS!
On tehtävä plääni miten selviän tulevaisuudesta, sillä nämä lähestymiset ovat käynneet viimeaikoina varsin usein toistuviksi tapauksiksi. Vaihtoehtoina:
A. En käyskentele ulkomaailmassa vaan lukittaudun sisälle.
B. Hommaan mielikuvitusmiehen, jolle ”puhun”/ ”tekstailen” ja hankin feikki sormuksen sormeeni.
C. Tartun tilaisuuten ja oikeasti hommaan itselleni sen miehen. Pari ihan potentiaalista….
Vaihtoehto C. vaikuttaa realistisimmalta:
Himoitsen naapuriani Ry ja loistava treffi seura kiittävät.
————–
Menin sitten myöhästymään tunnin alusta ja nyt kulutankin vain aikaa koneella fysiatrian papereita parannellen.
Koulusta sitten päivystämään ja sumplimaan vuoroja josko saisin perjantai illan vapaaksi treenejä varten ja vain la-su olisin duunissa.
Kummallista kun sitä aikaa on ilmestynyt tyhjästä. Oikein JÄNNÄÄ tämä kun ehtii ajattelemaan ja jumittamaan..
Siispä käytetään aika hyödyksi treenaamalla! Kesäkuntoon 2020 here I come!
*Omena piirakkaa posket pullollaan luo kohtalokkaan katseen tulevaisuuteen*