Viikonloput pitäisi kieltää. Ärsyttää, kun kaikki puhuvat vapaapäivensä suunnitelmista ja hehkuttavat kun ei tartte herätä aamulla aikaisin ja voi tehdä mitä vaan..
Niin varmaan joo!
Täällä mä istun yksin himassa, tenavat nukkuu ja mulla on tissi kipeänä. Mihinkään en voi lähteä, mitä nyt koiran aion käyttää tien varressa, silloinkin on itkuhälytin mukana. Aamulla herään ihan yhtä aikaisin kuin kaikkina muinakin päivinä, ja mahdollisesti hyppään yönkin pystyssä.
Ai miten niin oon väsynyt?
Turhauttaa, kun ei pysty hetkeksikään siirtämään vastuuta toiselle. Edes siksi aikaa, että pääsisi käymään yksin suihkussa. Tai että voisi nukkua KERRAN niin pitkään aamulla kuin nukuttaa!
Sitäpaitsi neiti on ihan uskomattoman itsepäinen. Ollaan otettu tänään taas kunnolla yhteen. Illalla ei päässyt ulos asti, kun otti vaatteita sitä mukaa pois kun sain ne hälle päälle ”minä ite puen” ja mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Touhusin siis vauvan kanssa hiekkiksellä, ja kuuntelin järkyttävää uhmaikäisen raivoa sisältä. Mutta eipä se saanut vaatteita päälleen, joten pakkasin tytön sisävaatteissa makuupussiin ja istutin vaunuihin että pääsin käyttämään koiran kakalla. Kilometrin verran käveltiin, ja koko ajan kuului kamala huuto.
Nukkumaan menivät onneksi kiltisti, mutta sitä seurasi taas tarpeeton mesetappelu.
Ei vaan jaksaisi.