Eilen meinasi säikäyttää tuo tulokas. On ollut koko raskausajan aktiivinen ja reipas liikkuja, vaan nyt sitten päätti hiljentyä kokonaan. Tein kaikki mahdolliset temput, join makeaa ja tönin mahaa, vaan en saanut minkäänlaista elonmerkkiä vastaukseksi. Joten ei muuta kuin mummo lapsenvahdiksi, taksilla Jorviin, ja tunniksi piuhoihin kiinni. Kaikki oli onneksi kunnossa, antureista välittyi ”esimerkkikäyrää” ja vauvakin intoutui sitten jossain vaiheessa mylttäämään ihan reilusti.
Mä päätin jossain vaiheessa raskautta, etten käy yhdelläkään ”harjoituskäynnillä”, vaan sitten synnytetään kun polille mennään. No, eipä ne hienotkaan suunnitelmat aina toteudu, vaan tulipa testattua kuinka kauan kestää sairaalaan pääseminen. Mummolle soitetusta hälytyspuhelusta meni eilen 50min ennenkuin olin Jorvin ovella, mutta kuulema tosipaikan tullen sitten pääsee nopeammin -ainakin nyt, kun mummo on jo pakannut oman ETYK-kassinsa valmiiksi. Kovin usein tuollaisia käyntejä ei kyllä voi harrastaa, ihan jo budjetin vuoksi. Takseihin meni 80e, ja polimaksu 26e siihen päälle. Mutta toisaalta, reilu satanen mielenrauhasta ei ole kuitenkaan kovin paha hinta.
Tänään kävin aamulla vyöhyketerapiassa. Taas. Saas nähdä onko edelleenkään toivottua vaikutusta. Terapeutti oli kyllä sitä mieltä, että paikat on jo huomattavasti pehmeämmät kuin viikko sitten, mutta kovin toiveikkaana en silti jaksa olla. Kotoa lähdin liikkeelle vähän turhan aikaisin, joten vyöhyketerapiaan pääsyä odotelessa kiersin korttelia ympäri. Itseä alkoi hieman huvittamaan -ymmärrän sen, jos autolla kiertää parkkipaikkaa etsien, mutta että pyörällä, ja ihan vain aikaa tappaakseen! Testasin samalla, kuinka reippaasti tarvittaessa pääsee liikkumaan, ja kyllähän tuota edelleen jaksoi reilua kolmeakymppiä polkea. Mielenkiintoisia ilmeitä oli vastaantulijoilla, muija riuhtoo täysillä menemään tukka liehuen ja jumalattoman iso maha pystyssä.
Nollasin mun fillarin hienon ”ajotietokoneen” vuodenvaihteessa, tähän mennessä kertynyt vajaa 670km. Trippi on ollut tapana nollata aina maanantaiaamuisin, mutta tälle viikolle on tullut poljettua vasta reilu 12km. Korttelin kiertämisestä huolimatta. Täytyy varmaan huomenna lähteä ihan oikealle lenkille silläaikaa kun lapset on hoidossa -tietysti ihan ilman mitään takaa-ajatuksia..