BLOGIJOULUKALENTERI, LUUKKU 22

JOULUMIELI

– Äiti, minulla on kuuma.
– Älä nyt häiritse, minun pitää valita jouluverhoihin sopivat lautasliinat.
– Mutta kun minulla on tosi kuuma ja jano.
– Nyt hiljaa! Pukki tulee kolmelta ja me ollaan vielä täällä!
– Saanko minä riisua edes haalarin pois?
– NAAMA UMPEEN! JOS ET NYT OLE KILTISTI, NIIN ANNAN SINUN LAHJASI NAAPURIN PENNUILLE!

*************************************************************************

– Ei kyllä yhtään huvittaisi mennä tänne taas kuuntelemaan sitä motkotusta. Yhtä piinaa taas koko joulu.
– No ei minuakaan, mutta ne niin odottaa meitä. Loukkaantuisivat verisesti, jos ei mentäis.
– Äitisi aloittaa taas sen iänikuisen: ”Koskas me saadaan kuulla pikkujalkojen tepsutusta”- lässytyksensä. Hankkisivat kissan helvetti!
– Joo, ja se karjalanpaisti on taas niin sitkeää, että pahimmat palat pitää piilottaa kuusenjalkaan.
– Niin, ja mummosi piereskelee taas ruokapöydässä, ja kaikki teeskentelee etteivät muka huomaa mitään.
– Ja entäs isä sitten, ramppaa autotallissa ja horjahtelee joka kerta takaisin tullessaan enemmän ja…
– Hyss, nyt ne avaa!
– Voi miten ihana nähdä teitä! Kyllä me on koko viikko niin odotettu tätä!

*************************************************************************

– No, et sä tykkää siitä?
– On se ihan kiva…
– Mutta…?
– No, äh, ei mitään.
– No sano nyt.
– No, kai se nyt vähän ottaa päähän, kun ostat jo viidentenä vuotena peräkkäin mulle lahjaksi paitulin!
– Mut sähän oot aina tykännyt niistä.
– MÄ INHOAN NIITÄ!
– Ai.
– Oon aina inhonnu!
– Jaa. Et sitten ennen ole mitään sanonut…
– No nyt sanon. NE ON KAMALIA! IHAN HIRVEITÄ! OIKEITA MUMMOVAATTEITA!
– …
– Mihin sä nyt meet?
– Kaljalle!
– Mikä sulle nyt tuli? Sun kanssa ei voi ikinä jutella mistään!
*SLAM*