Olenb huomannut tässä viime aikoina että olen aika hyvän tahtoinen. Välillä ehkä liiaksi. Olen usein valmis uhramaan itseni muiden puolesta, esim, annan toisten nukkua paremmissa sängyissä mökkireissuilla, nälkäisempien ottaa ensin ja syön itse vain sen verran mitä muilta jää. Olen valmis antamaan itsestäni kaiken jotta muut olisivat tyytyväisiä. Ikävä kylläharva ihminen on sellainen joka tätä osaa arvostaa tai ymmärtäisi, että itse voisin joskus haluta/tarvita vasta palvelukseksi samankaltaista käytöstä muilta. Tätä kirjoittaessa alkaa oikein ärsyttämään kun ajattelen miten ihmiset osaavat olla epäkiitollisia ja miten tyhmä voin olla että vain jatkan tätä muiden eteen uhrautumista. Päätinkin että tietyille tahoille kumartelu saa nyt loppua, siihen asti kunnes sieltä alkaa löytyä kunnoitusta muitakin kohtaan…
Kyllä nää kesäpäivät on sitten ihaania!!!
Rakkaudella S