Alkaa pikku hiljaa nousta otsalle đ
Töiden kohtalo kun alkaa olla kohta kÀÀnnekohdassa ja sitĂ€ ennen elĂ€n kuin tulisilla hiilillĂ€. Mutta ei enÀÀ onneksi kauaa đ
Huomenna olis tarkotus lĂ€hteĂ€ pelailemaan LĂ€nsi rannikolle ja odotankin sitĂ€ erittĂ€in innolla. Tai siis en sitĂ€ ettĂ€ tunnin vĂ€lein joutuu kokoamaan itsensĂ€ uudestaan ja uudestaan, mutta se tunne, kun on antanut kaikkensa sinne jÀÀlle on jotain aivan mahtavaa đ Varsinkin nyt kun on sellainen olo ettĂ€ on oikeen kokoiset ja tuntuiset vehkeet siihen hommaan đ
VĂ€hĂ€n vaan jĂ€nnittÀÀ miten saa illalla unta kun tietÀÀ ettĂ€ kun herÀÀ niin lĂ€htö on jo ihan ovella. Kai sitĂ€ jotenkin vaan sitten saa unta, tai sitten pitÀÀ nukkua matkalla sinne. Ei o kiva vĂ€syneenĂ€ (tai krapulassa) olla jÀÀllĂ€. Se tuli viime kaudella jo kokeiltua (ja viimeksi tĂ€nÀÀn sain kuulla toisesta niistĂ€ hattuilua đ )
PienemmĂ€llĂ€ koiruudella vihdoinkin alkoi ne juoksut đ EihĂ€n se olekaan kuin 1,5 vuotias :/ No,parempi myöhÀÀn kuin ei ollenkaan đ Nyt se vaan on ihan raasu kun ei oikein tajua et mitĂ€ tapahtuu. Se saattaa tuijottaa silmiin just sellasel ilmeel et ”hei, miks mĂ€ vuodan?” tai ”miks musta tuntuu ihan oudolta,mitĂ€ mulle on tapahtunu?” ja ehkĂ€ kaikkein hienoin tuijotus ”hei,sĂ€ oot mun emĂ€ntĂ€, voisitko rapsuttaa mua hieman, jooko?”. On se niin sulonen kyl et huhhuh đ
TĂ€ytyy lĂ€htĂ€ syömÀÀn đ tai no, ei mul o nĂ€lkĂ€ mut tauko on kiva juttu đ