Nenä tukossa, kurkku karheana ja silmäpussit (lue= koko kroppa) turvoksissa heräsin kauheaan savunkatkuun. Mutta ei se mitään, koska mieli on iloisempi. Eilisellä uinnilla oli todella vaikutusta. 45 minuutissa räpiköin 1,5 kilometria, minulle se on paljon vaikka kaverini vetäisi samassa ajassa 1/4 enemmän 😉 (mutta sillä onkin isommat räpylät ku mulla, hih ;)) . Uinnin jälkeen vielä hauskuutimme uimahallin tätiä hyppimällä pellehyppyjä altaan päädystä (hmm… aikuiset naiset=)) No oli meillä pikku neiti mukana, joten ei me ihan hulluja oltu. (ollaan me välillä oikeesti *myöntää*)
Tämän päivä aion ottaa rennosti. Ensiksi on päätettävä haluaako sitä mennä pötköttämään rantsuun savukatkuun. Vai ottaisko rennosti kotona. Tosin mun on kaivettava ton ilmastointilaitteen ohje käteen ja tutkittava miten ton poistoletkun saa kytkettyä johonki venttiiliin, koska nyt se menee ikkunasta, ja sieltä pääsee savua sisälle vaikka kuinka kankaalla tilkitsis raot… Illalla menen kuitenkin salille, se on lihaskunnon vuoro =)!!!
Äh, mitäs tässä enempiä läpisemään….