Taas yksittäinen vapaapäiväni vetelee viimeisiä henkäyksiään ja edessä kaamea työputki. Kun viikon päästä perjantai aamuna kömmin sänkyyn takana on 62,5 tuntia työntekoa, mutta sitten alkaakin ihanaakin ihanampi vapaaputki (9pvää).
Se on jännä juttu vapaitten ja lomien suhteen. Niidenhän pitäisi virkistää ja niiden jälkeen pitäisi palata levänneenä töihin. Mutta mutta. Tuntuu, että sitä vapaiden jälkeen on kahta väsyneempi. Niinpä, siitähän saa vain syyttää itseään kun kukkuu yötä myöten hunningolla ja jumittaa koko ainoan vapaapäivänsä kotona neljän seinän sisällä pidellen toisella kädellä päätään ja toisella näpyttää koneelle jotain tosi järkevää.
Siitäkin saa syyttää itseään, että unohtaa avaimet kotiin kun on avaamassa rappukäytävän ovea pizzamiehelle. No niinhän siinä kävi, että pizza viileni ja laskua oven avaamisesta kertyi. Kiva kiva… oppiikohan sitä ihminen virheistään, vai kuinkakohan monta kertaa täytyy vielä takoa päätään seinään??? Nyt täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja käydä teettämässä se vara-avain kaverille.
…lupaan että siivoan huomenna kun töistä pääsen kotiin!!!