Päivä on mennyt tähän asti ihan päin pyllyä.
Ensinnäkään mulle ei myyty alkoholia. Lähdin junalla varta vasten toiseen kaupunginosaan Alkoon, koska tässä lähistöllä ei sellaista ole. Unohdin tietysti henkkarit kotiin ja myyjätyttöhän tunnollisena työntekijänä niitä kysyi. Hieman hävetti kun jono takana kasvoi ja mä yritin sopertaa naama punaisena että: ”Kato nyt mun (kuvatonta) kelakorttia, mä oon 24”. Kuka arvaa myytiinkö mulle? No ei myyty.
Sitten kun pääsin siltä turhalta viinanhakureissulta kotiin, niin huomasin että koira on ripuloinut olohuoneen matolle. Jes, matonpesuun. Eihän se raukka sille mitään voinut, mutta ei se siitä hommasta yhtään sen lystimpää tehnyt.
Aloin sitten keittää koiralle riisiä, kun olen kuullut että sitä kannattaa syöttää, jos koiran vatsa on sekaisin. Laitoin samalla vahingossa huomaamattani toisenkin levyn päälle, ja mikäs muukaan siihen päälle jäi kuin sama muovikippo, jolla annostelin riisiä. En siis kämmiäni huomannut ja koira alkoi vinkumaan, joten päästin sen ulos ripuloimaan. Kuulin sisältä poksahduksen, mutta en kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota, ajattelin että ehkä se kuuluikin mun päästä.
No tulin sitten hetken päästä sisään ja haistoin outoa käryä. Siihenhän hellan päälle se muovikippo oli tietysti sulanut. Sula muovi on kyllä jännää ainetta. Sitä ei oo ihan helppo saada irti.
Ja sokerina pohjalla, riisit paloi pohjaan. Mä ehkä kohta itken.