Mä juuri äsken tajusin, että tuli tänään 300 blogimerkintää täyteen. Olen hyvin pahoillani puolestanne. Ehkä mä joskus vielä lopetan.
Joskin tuo lukemahan olisi yli 60 merkintää enemmän, jos en olisi mennyt poistamaan merkintöjäni aikaväliltä joulukuu-helmikuu aikanaan. Mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi, eikä tuo nyt sinänsä enää juurikaan harmita. Lähinnä vain muutama merkintä olisi kiva saada takaisin bittiavaruudesta, koska suuri osa niistä on nyt kuitenkin niin merkityksetöntä aikaa. On se vain jännä, miten ajat muuttuvat. Mutta toisaalta on myöskin sanottava, että vaikka merkityksetöntä, niin ei turhaa. Kyllä mä itse uskon, että kaikki asiat, mitä elämän varrella on tapahtunut, jollain tapaa kasvattavat ja tekevät suuremman ja vahvemman ihmisen.
No, olipas taas kunnon aivopieru. Kunhan nyt totesin. Mua väsyttää ja juomani kaksi olutta eivät ainakaan tunnu kovin suuresti piristävän. Ehkä se johtuu siitä, että kuitenkin on tänään herätty jo kello 6.25.