Paivista menee edelleen ihan sekaisin. Tosin se ei valttamatta ole huono juttu, koska hieman mielenrauhaahan taalta kai tultiin hakemaankin.
No, mika paiva me ikina tanne saavuimmekaan, oli jo miltei auringonlasku, kun koneemme oli myohassa nelisen tuntia ja buukkasimme suoraan lentokentan turismitoimistolta hotellin pariksi yoksi, mutta paikan viihtyvyyden ollessa huippuluokkaa, paukkasimme respaan tinkimaan hintaa alaspain ja kun hinta tipahti viisisataa rupiaa yolta, otimme viela viisi paivaa lisaa samaisesta hotellista.
Hotellihuoneen ulko-ovelta on uima-altaalle matkaa noin 50 metria ja rantaan kymmenisen kertaa enemman. Vaikka Mumbaissa oli kuuma ja tuntui kostealtakin, oli Goan ilmastoon tottuminen kuitenkin viela ihan oma lukunsa. Itse asiassa ei tahan lampoon ole tottunut vielakaan. Uskoisin, etta jossain vaiheessa ehka viela, ennen kuin on jo palattava takaisin Suomeen.
Eilen kavin ensimmaista kertaa kunnolla biitsilla ottamassa aurinkoa ja vaikka vetelin itseani ihan huolella 30 kertoimen rasvalla ja olin varjossakin parin tunnin stintista kohtalaisen ajan, meinasin palaa. Tuo aurinko kylla tekee tehtavansa, vahan liiankin tehokkaasti. Mutta en siis palanut, ei tunnu lainkaan silta, vaikka iho hiukan punoittikin.
Lahdemme kohta tsekkaamaan Anjunan biitsialuetta, jossa pari paivaa sitten kavimme jo lyhyesti pyorahtamassa. Sielta olisi tarkoitus loytaa uusi majapaikka. Vanhassa ei ole mitaan vikaa, mutta ymparisto ei ole ehka aivan meidan ikaisillemme suunnattu. Ai niin, ja venalaisia taalla on aivan helvetin paljon.
Goalla on sikali melko halpaa, etta olutta juomalla taalla ei koyhdy, kun biitsilla tai ravintolassa 650ml pullo lageria maksaa about 70 rupiaa eli himpun yli euron. Jos lansimaisia viineja tai jaykkia alkoholijuomia tahtoisi juoda, niista saisi sitten kylla maksaa miltei lansimaisen hinnan. Joskaan tassa ilmanalassa ei tulisi kovasti mieleenikaan alkaa tinttailemaan mitaan suurempia maaria alkoholia. Nestetta kuluu ihan muutenkin jo vaikka milla mitalla.
Ei minulla siis juurikaan asiaa ollut. Kunhan nyt kirjoittelin. Ai niin, hassua, mutta en muista koskaan ennen nahneeni norsuja livena, niin uskomattomalta kuin se monesta ihmisesta ehka kuulostaakin. Taalla niita nakee tuolla jo muutenkin kapeilla ja ahtailla autoteilla. On ne vaan komeita elukoita.
Mutta joo, Anjunassa on paikka, jossa voisi rauhassa maistella viskia. Kunhan tahan lampoon tottuu, niin sitten.