No nyt on ohjelma tehty ja tyytyväinen olen. Huomenna ysiltä alkaa rääkki. Sovitin ohjelman neljän päivän kiertoon. Jaottelin jalat, olkapäät, selän ja rinnan eri päiville ja hauikset ja ojentajat kahdelle eri päivälle sekä vuoropäiviin vatsatreenin. Sarjamäärät liikkuvat 15-20 väliillä per päivä. 20 alkaakin olla jo melko maksimi. Pienin sarjamäärä eli 15 tulee yllättäen jalkatreenissä. Yritin miettiä, että miten saisi jalkoja painotettua enemmän, mutta kyllä se nyt on vain niin, että ei niitä voi tehdä kahta päivää viikossa. En usko, että palautuminen enää onnistuisi.
Näillä mennään todennäköisesti noin kolmisen kuukautta. Sen jälkee todennäköisesti vedän vajaan kuukauden jakson niin, että vähennän lihastreeniä ja vedän osan ajasta ihan puhdasta aerobista. Niin ja nyt alkuun sarjat ovat käytännössä miltei kaikki 12:n sarjoja, muutama kymppi mahtuu mukaan. Huomenna aamulla pitää käydä vielä ostamassa kreatiini sekä meinasin taipua soijaproteiiniin. Heraprotskua eka ajattelin, mutta en periaatteessa haluaisi käyttää heraa, koska vaikka minulla nyt ei olekaan kovi korkea verenpaine ollut koskaan, niin hyvää heraprotskun syönti ei kuitenkaan tee, sen tiedän, joten tyydyn käyttämään soijaa, vaikka se ei aivan yhtä tehokasta olekaan. Maltoon minen koske. Niin ja mun pitäis ostaa vielä uudet salikengät. No, kunhan nyt jaksaa ja ehtii.
74,4 näytti vaaka tänään. Siitä on hyvä lähteä. Tavoite ensi keväälle on, että samalla rasvamäärällä vaaka kun näyttäisi jotain 78-79 niin ollaan todella tyytyväisiä joskin se nyt olisi vasta ensimmäinen etappi. Samalla rasvaprosentilla kun aikanaan olisin painanut parhaimmillaan sen about 84, niin tehtävää on, mutta mun ajatuksenjuoksussa on se hyvä puoli, että kun kerran aloittaa kunnolla tekemään, niin sen jatkaminen ei ole enää mikään ongelma. Suurempi ongelma onkin ehkä se, että osaanko pysyä poissa salilta silloin kun sinne ei tarvitsisi mennä. No, ehkä tämä tästä. 🙂
Ai niin ja olen kyllä pirun tyytyväinen, että tämä mun vanha tuttava muutti takaisin tänne, koska kyseinen jätkä on kyllä ihan optimaalinen treenauskaveri. Motivoiva ja tietääkin ihan riittävästi tästä puuhasta. Ihan vertailun vuoksi samainen jätkä kävi vaa’alla myös. Se on mua kaksi senttiä pidempi ja vaaka näytti 144 😀 No okei, onhan siinä jätkässä läskiä, mutta oli se keväällä kiskaissut penkiltä 190. Se on melko kova tulos mieheltä, joka ei ole koskaan mömmöihin koskenut. Niin, no sillä on kyllä varaa kutsua mua riu’uksi ja tällä hetkellä en edes valita, koska kyseisellä tyypillä on joku ihmeellinen täysin sanatonkin kyky ajaa mua eteenpäin. No, mikäs siinä, hyvä niin.