Miten vähästä…

…sitä voikaan ihminen taas pilata päivänsä. Melko yllättävää juu.

Joopajoo, mä taidan tyrkätä tuon eilisen tuherruksen roskiin ja aloitan alusta, kun ei tuokaan enää näytä miltään. Eiköhän tässä ole vielä aikaa, vaikka millä mitalla. Kunhan se nyt on edes lauantaiaamuna valmis.

Onneksi huomen aamulla pääsee työntämään sitä rautaa, niin ehkä olo vähän helpottaa, tää päivä on kyllä jo menetetty.