Joo, mä olen nyt päättänyt jotain. Mä teen ensi talven jotain muuta kuin käyn koulua. Nyt ei oikein jaksa alkaa sen enempää asian tiimoilta raapustamaan, varsinkin kun meinasin juuri painella biitsille kun on niin helvetin hyvä keli ja ulkona on varmasti tsiljoona astetta lämmintä ja kun nuo vedetkään eivät (vielä) ole sinilevällä pilattuja.
Paljon on kaikennäköistä nyt päässäni ja toki ikäviäkin juttuja tai voiko surua sitten kutsua ikäväksi asiaksi. Suru kait voi jollain perverssillä tavalla olla hyväkin tunne. Äh joo, en tiedä. Olen sekaisin juu, mutta tuo ajatus tuosta ensi talvesta ei ole mikään päähänpisto eikä myöskään sekään, että mä tässä kesän aikana aion hankkia maalausvälineet ja kankaita ja aion opetella todella maalaamaan, koska mä olin sitä ajatusta pyöritellyt päässäni iät ja ajat ja lähinnä vain todennut, että ”sitten joskus vanhana”, mutta kun miksei jo nyt? Mulla kun muutenkaan ei ole juurikaan muuta harrastusta kuin satunnainen liikunta niin miksen mä tekisi jotain sellaista, mistä mä niin paljon ilmeisesti sitten kuitenkin tykkään.
Mut joo, pitänee väsätä asioiden tiimoilta lisää kunhan ehtii, nyt mä painelen biitsille ennen kuin ilta saapuu. Nyt on kuuma ja kesä ja itseasiassa ainakin nyt yllättävänkin levollinen mieli ja se on muuten hyvä se. On hienoa, että maailmassa on niin paljon hienoja ja empaattisia ihmisiä. Ei tämä pallo vielä ihan läpimätä ole vaikka joskus siltä ehkä tuntuisikin. 🙂