[B]Children of Men[/B], Ohjaus: Alfonso Cuaron
Science Fiction – elokuvat ovat monesti vähän sitä sun tätä, niin juoneltaan kuin toteutukseltaankin. Monesti niitä tehdäänkin suurella rahalla pyrkien mahdollisimman näyttävään lopputulokseen käyttämällä järjettömästi erikoistehosteita ja nykypäivänä tietenkin tietokonetekniikkaa. Esim. A.I. ja Minority Report ovat hyviä esimerkkejä tästä. Molemmissa on kliinisen nättiä pintaa, mutta sisältä kyseiset rainat melko yhdentekeviä. No, esimerkkejä olisi vaikka millä mitalla ja paljon huonompiakin keksisin ties kuinka paljon, jos jaksaisin hetken miettiä.
Children of Men kertoo lyhykäisyydessään maailmasta vuonna 2027, kun on kulunut hieman yli 18 vuotta siitä, kun ihminen oli viimeksi synnyttänyt lapsen. Globaali maailma on sekaisin ja pakolaisten tulva ylitsevuotava ja tätä ”ongelmaa” käsitellään kovalla kädellä. Ihmiset elävät näennäisen normaalia elämää, ainakin jotkut, mutta miltei kaikki tuntuvat käsittävän, että loppu tulee ajan myötä muutenkin, mutta varmasti sen takia, että ihmiset kuolevat sukupuuttoon. On kuitenkin huhuttu olevan jokin tiedeprojekti, joka pyrkisi selvittämään syntyvyyden ongelman ja tietysti on sitten myöskin tyttö, joka on kahdeksannella kuulla raskaana.
Alfonso Cuaron on tehnyt melko vähän elokuvia tähän asti. Tunnetuin ohjaajan tekemänä on varmaankin Y tu mama tambien – Ja Äitiäs Kans, mutta sitäkin tunnetumpi itse elokuvana on herran loikkaus Harry Potterin maailmaan, tehden sarjan kolmannen elokuvan, joka sinänsä olikin oikein hyvä loikkaus. Toi syvyyttä ja tarvittavaa synkkyyttä kyseisen sarjan pariin.
Samaa taitoa oli kyllä parhaimmillaan tässäkin elokuvassa. Siksi sanoin otsikossa, että taikaa, koska vaikka tässäkin elokuvassa oli käytetty rahaa ja aikaa erinäisten visuaalisten efektien luomiseen, olivat ne vain tietty välttämätön paha. On vaikea luoda uskottavaa kuvaa vuoden 2027 maailmasta jos ei siinä maailmassa ole mitään sellaista, mitä todennäköisesti silloin teknisesti olisi jo kehitetty. Mutta muutoin miljöö ja erittäin mukaansa tempaava tunnelma oli luotu lähinnä ihan vanhanaikaisilla lavasteilla ja muilla kikoilla. Steadycamin käyttö ja taidokkaasti tehdyt kamera-ajot ovat hyviä keinoja lisäämään aitouden ja uhan läsnäolon tunnelmaa. Miljöön luonti uhkaavine ihmisjoukkoineen heittelemässä metron ikkunoihin kiviä ja kaikki muu toimi todella hyvin.
Elokuvan loppupuolella oli aivan pakko pysäyttää elokuva ja kelata takaisinpäin, koska hätkähdin siihen, että ajo kestää ja kestää ja olin aivan ekstaasissa.(ja ymmärrän jos joku nyt ei tätä sitten ymmärrä :D) Yksi kamera-ajo kesti lähes kaksi minuuttia ja siinä ajassa ehdittiin kiivetä parit portaat, väistellä luoteja ties kuinka monta kertaa ja tapahtumia oli vaikka miten paljon huomioon ottaen senkin, että kohtaukseen sisältyi liki kolmekymmentä henkilöä.
Children of Men ei ole juonellisesti järin kummoinen elokuva, mutta se ei minua haitannut. Se piti tunnelmansa otteessa loppuun asti ja se riitti vallan hyvin. Ja mieltä lämmitti sekin, että todellakin tehdään elokuvaa vielä muillakin keinoin kuin vain ohittamalla kaikki muu ja pistämällä tauluun armeijallinen tietokoneella mallinnettuja efektejä. Aito tunnelma on kuitenkin aina aitoa, sanoi kuka mitä tahansa.
3/5.