Joskus viikonloput ovat aivan yhdentekeviä. Ne ovat yhdentekeviä siksi, koska on olemassa arkivapaita. Viikonloppu on merkityksellinen ainoastaan silloin, kun on takana työntäyteinen viikko ja paikat ihan paskana. No, nyt ei ole takana aivan niin työntäyteinen viikko, kuin joskus on ollut, mutta siltikin, lepo ja rentoutuminen on pop. Ja sen kunniaksi, vastoin alkuperäisiä suunnitelmiani, kävin kaupan kautta ja ruokavuoren lisäksi ostin mäyräkoirallisen olutta. Saa nähdä, ehtiikö tuon juomaan, vai alkaako ennen loppua jo nukuttaa. Mä olen väsynyt. Kuitenkin sitä ennen jos yhden blogimerkinnän vielä väsäisi.
