Sain eilen Potterin luettua. Viisi päivää siinä meni, mutta tällä kertaa se onnistui jo ilman sanakirjaa, mistä olen tyytyväinen. Nyt kun saisi vain kahlattua läpi tuon ruotsinkielisen romaanin nin olisi hyvä. Se vaan teettää niin pirusti töitä, sanakirjan sivut kuluu.
Venäjän taito on sitten oma asiansa, se on kokonaan unhon yössä. Siihen on panostettava tämä talvi.
Ellei tästä touhusta mitään muuta iloa ole niin ompa helpompi matkailla. Sitä kyllä tarttis englannista sellaisen tehokurssin, sanonnat ja kielioppi on aika hukassa. Voisi sanoa, että luen sujuvasti mutta tekstin ja puheen tuottaminen on yhä lukiotasoa. Harjoituksen puutetta.
