Kävinpäs tiistaina illalla tervehtimässä Äiti Ammaa, haukkukaa hipiksi jos tahdotte. Tilaisuus kaapelitehtaalla oli hypnoottinen, lähes psykedeelinen, kaikkine chanttaavine munkkeineen ja meditaatiotuokioineen. Olin paikalla yö puoli kahteen asti. Harvoin eksyy joukkoon jossa on niin hyvät energiat kuin siellä oli; rauhallisia hymyileviä ihmisiä, hyvää kasvisruokaa ja yllättäen paljon tuttuja tyyppejä. Mikäs siinä ollessa, Amman hymyilevien kasvojen ja valon paistatuksessa.
Olen huomannut etten oikein uskalla puhua kokemuksesta monenkaan ihmisen kanssa, pelkään että minut tuomitaan kahjoksi. Normien tiukkuus ei kuitenkaan vähennä omaa subjektiivista kokemustani vähääkään. Oli sitten kyseessä hypnoosi, suggestio, massahurmaus tai Jumalainen energia, koin jotain selkeästi hyvää ja positiivista. Kokemus auttaa varmasti jaksamaan pimeän ja kylmän syksyn paremmin.
Lauantaina pääsee mökkeilemään, jee.