Norjassa tapahtui viime viikolla jotain poikkeuksellista.
Kun kruununprinsessa Mette-Maritin kerrottiin tarvitsevan keuhkonsiirron etenevän keuhkofibroosin vuoksi, norjalaiset reagoivat tavalla, jota maan elinluovutussäätiö ei ollut koskaan aiemmin nähnyt.
Norjalaisen elinluovutussäätiön tiedotuspäällikkö Aleksander Sekowski kertoi Dagbladetille, että toukokuussa uusia elinluovuttajakortteja täytettiin keskimäärin 70 päivässä.
Perjantaina 6. kesäkuuta kortteja täytettiin yli 2 000 — eli 31-kertainen määrä normaaliin verrattuna.
Norjassa yli 600 potilasta odottaa uutta elintä, heistä 10 uusia keuhkoja.
LUE LISÄÄ: Tutkijat yllättyivät: Näin kauan aikaa keho oikeasti tarvitsee aikaa toipuakseen alkoholista
Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa
Suomen tilanne on vaikea.
Munuais- ja maksaliiton mukaan noin 400 suomalaista odottaa elinsiirtoa tälläkin hetkellä.
Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula: joka kymmenes elinsiirtoa odottavista menehtyy, koska sopivaa siirrännäistä ei löydy ajoissa.
Vuonna 2025 kuolleita elinluovuttajia oli yhteensä 131.
Keuhkofibroosi etenee väistämättä
Mette-Maritin sairastama keuhkofibroosi tarkoittaa keuhkokudoksen arpeutumista ja paksuuntumista, mikä vaikeuttaa hapen siirtymistä keuhkoista verenkiertoon.
Ylilääkäri Are Holm kertoi Oslon tiedotustilaisuudessa, että aiemmin jopa 20 prosenttia elinsiirtojonossa olevista potilaista menehtyi ennen leikkausta.
Miksi julkisuuden henkilön sairaus muuttaa käyttäytymistä
Ilmiö ei ole uusi.
Tutkimukset osoittavat, että julkisuuden henkilöiden terveysdiagnoosit lisäävät kansalaisten terveystietoisuutta ja toimintaa — niin kutsuttu julkkisvaikutus.
Mette-Maritin tapaus on tästä poikkeuksellisen vahva esimerkki: yhden päivän rekisteröintimäärä ylitti kuukauden keskiarvon moninkertaisesti.
Suomessa elinluovutustahdon voi ilmaista OmaKannassa
Suomessa oman elinluovutustahtonsa voi kirjata OmaKanta-palveluun tai allekirjoittaa elinluovutuskortin.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa noudatetaan oletettua suostumusta: kuolleen henkilön elimiä voidaan käyttää, ellei henkilö ole elinaikanaan nimenomaisesti vastustanut luovutusta.
Silti läheisten kanssa keskusteleminen on ratkaisevaa.
HUS: tunnistamatta jää kymmeniä luovuttajia vuosittain
Sairaaloissa jää vuosittain kymmeniä mahdollisia luovuttajia huomaamatta HUSin ylilääkäri Arno Nordin on todennut, että Suomessa 20–25 potentiaalista elinluovuttajaa jää vuosittain tunnistamatta sairaaloissa : heidän kohdallaan teho-osastolla ei havaita ajoissa, että potilas soveltuisi luovuttajaksi, tai hoidosta vetäydytään liian aikaisin.
Jokainen tunnistamaton luovuttaja tarkoittaa jopa kuutta pelastamatta jäänyttä henkeä.
Yksi elinluovuttaja voi pelastaa kuusi ihmistä
Elinluovutuskortin allekirjoittaminen on nopea teko, jolla voi olla valtava merkitys.
Yksi luovuttaja voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen.
Mette-Maritin tapaus osoitti, että tarvitaan vain yksi herätys, joka saa ihmiset toimimaan.
