Heräsin aamulla ”lopullisesti” seitsemän aikoihin. Pyörähdin vatsamakkaroideni varaan ja nostin pään nähdäkseni ulkona vallitsevan sään luonteen. Aurinko oli pilvessä ja tuuli hieman. Auki olevasta ikkunasta puhalsi viileä tuuli ja peiton poisheittäminen tuntui pitkästä aikaa ylitsepääsemättömän vaikealta. Onnellisena totesin, että voin vihdoinkin laittaa pitkähihaisen paidan töihin. Siitä tietää että syksy tulee. Vaikka onhan kesäkin kiva.