Olin Kampin uudella linja-autoasemalla eräänä päivänä tarkoituksena matkata kotikonnuille. Jonotin pääsyä bussiin, kun tämä tragedia sattui: astuin paskaan! On se vaan niin ikävä tunne, kun se tapahtuu! Miksi juuri minä!?! Ja miksi aina pitää vielä haistaa kengänpohjaa, että oliko se varmasti nyt sitä itseään vai jotain muuta…esim. suklaata. No sitähän se oli, paskaa! Ilmeisesti oli joltain hauvelilta päässy siinä jännityksessä pikku kikkare lattialle. Ei siinä mitään, Shit Happens! Olinkin jo miettiny jonkin aikaa, että onpas mulla ollu hyvä tuuri ku en oo pitkiin aikoihin paskaan astunu. Kyllä siitä nyt joku reilu 10 vuotta on aikaa. Vaikka Prahassakin kävin juhannuksena serkkua moikkaamassa ja hän kertoi, että siellä paskaan astumista tapahtuu harva se päivä. Ja mitäköhän yritän tällä kaikella teille oikein kertoa? En tiedä…katso mihin astut! 🙂
