En tiedä mistä tää johtuu, siitä että valvon yöt koska se on mun työ. Liikaa valvottuja tunteja ja liian vähän nukuttuja.
Harmittaa, etten päässyt aikuiskoulutukseen, mähän olisin ollut hyvä.
Harmittaa, että toissapäivänä tuli bussissa vatsanpohjaa viiltävä ikävän tunne, vaikka se on tunteista se viimeisin.
Harmittaa, etten sitä selvittänyt koskaan.
Harmittaa, että nyt on liian myöhäistä.
Oikeastaan mua kyllä vituttaa. Juhannus on ylihuomenna, ja vkonloppuna myös ne synttärit, onnittelen siis jo itseäni. Tässä taas ollaan, nukutun päivän jälkeen varmasti jo parempi fiilis.
Jotenkin jos mieli olisi ohjailtavissa eikä niin hiton arvaamaton.