Nyt tarvitaan mielenhallintaa tosiaan..
Kävin sellaista keskustelua erään kanssa joka sai mut miettimään, että olinko se sittenkin minä joka teki virheen..se tuntui vaan silloin niin isolta pyynnöltä. Ja asiat ei ole silti nyt sen paremmin. Joten olisin voinut taipua siihen. Nyt on liian myöhäistä. Hitto, miksi juuri nyt… Juhannus huomenna, mutta en anna tämän vaivata enempää, se on stop asialle jolle ei enää mitää mahda, ja vaikkakin aina on se mahdollisuus, luulen…en enää tiedä edes mitä luulen. En mitään. Miksi se alkoi puhumaan siitä. Voisin vähän räjähdellä..
Mutta huomenna hauskaa hyvällä porukalla, ei saa hukkua. Hullutella vain :)!