En tiedä, mikä minuun aina iskee, mutta joulun alla pitää leipoa tolkuttomasti. Kaipa se on vaan perinne, kun jouluna pitää syödä niin että napa naukuu ja kaiken pitää olla hyvää ja runsasta. Kuivakakut on hyviä. Mutta tekee mieli sushiakin ennen aaton kalkkunaa. Ja loppulohesta tehdään graavia. Ja vaikka kuinka joka vuosi vannon ja vakuutan, että ei enää koskaan itse tehtyjä laatikoita ja niiden roskiin heittämistä pakastimesta kesän korvalla, niin taas innostuin. Mutta tänä vuonna teen parannuksen ja yritän tehdä vain sen verran kuin kerralla menee. Helmikuussa laatikot eivät enää kerta kaikkiaan maistu.
Keskityn näihin maallisiin asioihin ja pidän vakavat asiat loitolla. Menneestä rakkaudesta ja syyllisyydestä voisin mouruta loputtomiin, mutta pinkkaan ne vintille ja nautin kuin nautinkin joulusta sellaisena kuin se tänä vuonna on tullakseen. Ja onhan aina hilpeää ajanvietettä jännätä, tärppäisikö tällä kertaa haussa oleva työpaikka sattumalta. Lotossakin voi voittaa. Pitääkin hakea pari riviä.