Iloista kännykkäkauppaa

Sattuipa kerran Iisalmessa. Oli tarve asioida ElisaFuckitissa, jotain nettitikkuongelmaa tai jotain oli jossain vialla. Kioski oli pystytetty melko pieniin neliöihin ja siellä oli todella kuuma, aivan pakahduttava helle syyskelien aikaan….

Sattuipa kerran Iisalmessa.
Oli tarve asioida ElisaFuckitissa, jotain nettitikkuongelmaa tai jotain oli jossain vialla.
Kioski oli pystytetty melko pieniin neliöihin ja siellä oli todella kuuma, aivan pakahduttava helle syyskelien aikaan.
Siellä seiso ukkoo ja akkaa jonossa, muutamat heistä asioivat paikan työtekijöiden kanssa kahdella eri palvelupisteellä.
Siinä myymälää silmäillessä huomasin yhden vapaan tuolin ja helpottuneena romahdin istumaan.
Jonossa ennen minua seissyt setämies tuijotti pahasti. Tilanne muistutti kahvipöytänolostelua:
kuka ottaa viimeisen pullan vai pannaanko puoliksi hei tää nii kaikilla on hyvä mieli mutta kun vain kaksi oikeastaan voi jakaa pullan niin kehtaako sitäkään… eeeei, ota sinä vaan se viimeinen… eeeeeei kun jaetaan tämä…. eeeeei ei minun takia, ota sinä vaan…. eeeeeiku ota nyt vaan, heheheheh…
Röyhkeä tuolin haltuunotto suututti jonon setämiestä.

Toisella tiskillä oli joku, takaapäin katsottuna, vanha rouva kännykkää ostostelemassa.
Ihmettelin kun kaupanteko kesti ja kesti. Niinpä teroitin korvat oikealle taajuudelle, olin varma että nyt tapahtuu jotain repäisevän vituttavaa tai hauskaa.
Oli erittäin vaikeata pitää naama peruslukemilla kun jono seisoo ja tämä oletetusti vanha rouva kyselee että mikäs on puhelimen (uuden) pin-koodi.
Myyjä selittää että neljä nollaa.
Sitten rouva tiedustelee, pitäiskö hänen nyt heti vaihtaa se pin-koodi uuteen?
Myyjä ohjeisti rouvaa uuden koodin ohjelmoinnissa että joo, toki voit sen tehdä tässä mutta voithan toki kotonakin tutustua paremmin kännykän ominaisuuksiin ja tuota öö…. ja minä purin kieltäni, Herra armahdaaaaaa!
Ei ole kukaan seppä syntyessään mutta melko harvassa on ihmiset nykyään, kelle kännykän käyttö ei ole tuttua. Minkäs teet.
No mutta mikäs tässä on nyt se virtanappula, onko se tämä punainen?
Myyjä edelleen hymyilee että juu, kyllähän se on.
Ai mutta tässähän on virtaa, miten se on mahdollista?
Ällistelin.
Onko tämä se virtanappula?
Myyjä selittää edelleen ja edelleen asioita, joita en enää kuule, kaikki energia menee koossa pysymiseen.
Jonkun verran lisää lätinää ja minä, pahapaha ihminen en voinut itselleni mitään, lipsahti ruma sana:
– Ei vittu tämä voi olla totta…

Lässynlässynlääläälää ja Jackpot:
– Ovatko nämä jotain näppäimiä vai jotain koristeita?
Katsoin kelloa ja päättelin että tässä saattaa vielä tovi vierähtää.

Eräs hammaslääkäri kerran sanoi minulle että "sinulla on hauska tapa pyöritellä silmiäsi". Teen niin aina kun hieman vihlaisee.
Pyörittelin ja mullottelin silmiäni, anoin apua universumilta: pokeri- ja hienovaraisuusnaamani ei kestäisi enää pitkään, olin hiestä märkänä, vapisin ja painoin kynsillä kämmeniä. Halusin vuodattaa verta ensin itseltäni, sen jälkeen vanhahkolta rouvalta
Yritin kaikin puolin ymmärtää tilannetta rouvan kannalta mutta kuulkaa, kyllä mua vitutti.
Aivan helvetisti.

Lopultakin rouva oli lähdössä kaupasta ulos.
Juuri kun hän oli jo kääntynyt lähteäkseen, ja ihan oikeasti sitä paskapuhetta ja lässytystä oli kestänyt puoli tuntia, se vielä kysyy myyjältä että onhan tässä paketissa mukana käyttöohje?
Että jos ei kotona ossoo?
Olisin halunnut sillä sekunnilla porautua sen myyjäparan päähän ja katsoa mitä se ajattelee, sillä piti pokka todella hyvin.
Omassa päässä käväisi kuva minusta itsestäni kierimässä lattialla, kirkumassa naurusta.
Siis siinä ElisaShopItin lattialla.
Alasti.

Kysyin itseltäni, miksi juuri minä?
Toisaalta: miksi en juuri minä?
Ja me muut. Oli siellä muitakin.
Mitähän muut ajattelivat, tilanne kuului jokaikisellä kitskan jonossa seisseelle mulukulle.
Miksi pilkkaan ihmistä? Miksi on sotia? Miksi minä olen tänäänkin myöhässä joka paikasta?

Jäin vaan pohtimaan että miten tämä rouva, joka oli pukeutunut tosi kivoihin ja tyylikkäisiin vaatteisiin, ja joka ei ollutkaan niin vanha kuin oletin, että oliko sillä mahdollisesti joku älyllinen vajaus.

Pähkinänkuoressa, ja tätä se rouva varmaan just miettii kotonaan:
Oliko tämä nyt se virtanappula ?
Miksi tässä on virtaa?
Miten vaihdetaan pin-koodi?
Onko tässä käyttöohjetta?
Ovatko nämä jotain koristeita?
Pitäisköhän joskus kokeilla Erkin kaa S&M:ää tai anaalia…?

Lycka till rouva sen uuden kännykän kanssa.
Kuulin kuinka lupasit palata asiaan jos kännykkä ei toimi, ilmeisesti pitäisi myös nettiliittymä hankkia.

Rouva tuli sittemmin tutuksi itselleni eräässä asiakaspalvelutyössä.
Olen varma että hän on paikkakuntamme raivostuttavin ihminen. Hän on toki hyvinkin asiallinen ja mukava mutta voi herranvituntähden niitä aivopieruja joita hän päästelee suustaan. En ymmärrä miten niinkin fiksun näköinen nainen voi olla niin helvetin taukki.

Hän harrastaa karaokea.
Niin minäkin.
Meitä yhdistää harrastus, tosin minä käyn Kuohussa, se laulaa kotonaan karaoke DVD-levyjen tahdissa.
En keksi paskempaa juttua kuin karaoke DVD:t.
Seriously.
Mikään paska ei ole niin paskaa kuin karaoke DVD:t.
Ne kun vielä kirjastosta lainaa, ah, naarmuuntuneena, täysin hajalla ja paskana… voila saatana.

T. Antisankaritar – ei niin vedossa tänään

[url=https://www.facebook.com/Antisankaritar]Antisankaritar – Facebook[/url]