Vappupäivän kunniaksi vähän rosoisempi tarina.
Yks kaveri piti kerran semmoset kunnon vanhan ajan illanistujaiset, illatsut. Kavereita ja tuttuja oli kutsunut kylään seihtemän kappaletta. Pitopöydän kattaukseen kuului salaattia, voileipäkakkua sekä semmosta jännää tomaatti-jauhelihapaistosta.
Kurkunkostukkeet oli pyydetty tuomaan mukanaan.
Talo oli kuitenkin varautunut tarjoamaan boolia. Siihen täräytti ensin puoltoista litraa vissyä, saman verran limpparia sekä noin kaksi ja puoli litraa valkkaria. Yksi vieraista terästi boolia puolisalaa Bacardilla.
Illan aikana nautittiin parit skumpatkin ja syötiin eväät.
Kaveri nautiskeli illan aikana myös yhden terävän paukun, mutta kertomansa mukaan ei tullut kotiin neliveto päällä, päinvastoin, nauttien keväisestä aamuyöstä sekä lintujen laulusta.
Ravitsevan yökebabin jälkeen köllähti nukkumaan.
Aamulla siinä sitten heräili ja oli vähän tukkoinen olo, onhan se kun juhlii niin aina vähän kolottaa.
Aivan yllättäen, hetken hereilläolon jälkeen, alkoi kaverilla päähän koskea. Oli siinä ihan että mitä vittua?!
Että nyt koskee päähän, yhtäkkiä.
Kun äsken ei koskenut. Ja nyt koskee?
Yleensä sitä herää just siihen päänsärkyyn, joten tämmönen puun takaa hiiviskellyt ninjapäänsärky lähinnä vitutti.
Eikä ku noutamaan särkylääkettä, kyllä se ohi menee. Ja päiväunet on pakko ottaa, mietiskeli.
Nauroi reppana jälkikäteen että olispa tiennyt mitä tuleman pitää.
Särkylääkkeen seurana nautiskeltu lasillinen vettä käynnisti sisäisen pesuohjelman. Oli istunut sohvankulmalle vähän happea haukkaamaan kun tajusi että ei vittu. Että nyt tulee sitte yrjö.
Ei jumalauta, tämäkin tulee nyt! Ensin hiipii päänsärky ilman lupia, ilmoittelematta ja tämä sama vääntö nyt että kun juo lasin vettä, nii sillon lähtee.
Eihän siinä auta kun asettua kylpyhuoneeseen valmiuteen.
Kaverilla on semmonen tyyli, että se laattaa aina lavuaariin. Se ei kykene työntämään päätään vessanpönttöön. Tästä asiasta on joskus saattanut muodostua ongelma, kun lavuaari menee tukkoon…
Niinhän sille kävi nytkin.
Lavuaari uhkasi revetä liitoksistaan ja ihminen siinä turhautuneena
kuumaa vettä perään laskemaan ja vähän sormilla pöyhimään pohjakerrosta.
Edellisen illan tomaattipaistos kävi esittäytymässä: tomaatinkuoret eivät tahdo sulaa vaikka niitä miten käyttäis alkoholilla ja vatsahapoilla.
Sitten kaverille pälkähtää päähän, että isosisko ei kestä oksentamista saati oksennusta itseään, saa siitä slaakin ja saattaa oksentaa pelkästä visuaalisesta ärsykkeestä.
Siispä otetaan kuva lavuaarin reunalle nostetuista tomaatinkuorista ja erikoisen värisestä liejusta, jota lavuaari pullistelee reunojaan myöten.
*Naps… lähetä kuva…*
Ja sitten puhelin lipsahtaa kädestä lavuaarin pohjalle.
Rakkaudella,
Antisankaritar
[url=https://www.facebook.com/Antisankaritar?ref=hl]Antisankaritar Facebookissa[/url]