Löysin jostain kätköistä cd-levyn, jonka tein entiselle poikaystävälleni joskus 17-vuotiaana umpirakastuneena tyttösenä. Olipa biisivalintoja 🙂
*Zen Cafe – Todella Kaunis
*Tehosekoitin – Hetken tie on kevyt
*Bryan Adams – (Everything I do) I do it for you
*Jonna Tervomaa – Rakkauden haudalla
*Ozzy Osbourne – Dreamer
*Manic Street Preachers – The Everlasting
*CMX – Ruoste
*Savage Garden – Truly Madly Deeply
Joistakin noista tykkään kyllä edelleen (esim. Todella Kaunis, Ruoste). Pari noista oli ”meidän biisejä”, sillä täytyyhän jokaisella itseään kunnioittavalla parilla sellainen olla 😉
Joitakin valintoja en ymmärrä lainkaan, esim. Rakkauden haudalla. Ehkäpä tiesin jo silloin, ettei se suhde tule kestämään 😉 Sama pätee tuohon Everlastingiin.
Levyn kanteen askartelin punaisen taustan ja sen keskelle sydämenmuotoisen kuvan meistä kahdesta sylikkäin. Kuvaa ympäröivät lauseet ”Rakastan sinua” eri kielillä kirjoitettuna. Olipa silloin herkkää 🙂 Olen täällä yksin repeillyt katsellessani tuon levyn kantta ja kuunnellessani noita biisejä xD
Mutta ehkäpä siihen suhteeseen sisältyi jotain vakavaakin, sillä viihdyttiin yhdessä kuitenkin miltei neljä vuotta. Omalta osaltani yhteisiin muistoihin ei sisälly kyllä haikeutta, vaan lähinnä ilolla niitä aikoja muistelen.
Oho. Onko mulle vahingossa tullut parempi mieli? Kas kummaa. Olen tässä vietellyt iltaa yksikseni kotosalla ja tällä hetkellä olo on jopa ihan hyvä. Kävin kyllä vähän tuulettumassa ulkona. Kaupassakin tuli käytyä, sain äidiltä kyydin sinne kun en olisi kuitenkaan jaksanut raahata kauppakasseja montaa kilometriä kotiin. Äidin kanssa on aina hyvä käydä ostoksilla. Nytkin se loppujen lopuksi maksoi kaikki ostokseni. Yritin estellä, mutta ei kai sitä köyhänä loputtomiin voi kieltäytyä…
Tylsää kun tänä viikonloppuna ei ole oikein mitään tekemistä. Siis mitään kivaa tekemistä. Työjuttuja kyllä olisi mutta kaikki hauskuus puuttuu. Tosin mielentila on yhä sellainen, ettei ehkä oikein innostakaan hurvitella kauheasti.
Ensi viikonloppuna riittääkin sitten puuhaa. Perjantaina menen erään firman pikkujouluihin avecin roolissa. Ja lauantaina on eräät toiset pippalot. Serkku vaimoineen järjestää ne meille syrjityille. Heillä oli aivan pienoiset häät tuossa pari viikkoa sitten, vain 14 henkilöä paikalla. Serkkujakaan ei kutsuttu, joten nämä ovat sitten kai jonkinmoiset korvikejuhlat 🙂
Tekisi mieleni mennä Zen Cafen keikalle Helsinkiin Tavastialle 9.12. Voisin samalla juhlia synttäreitäni jotka koittavat sitten seuraavana päivänä. En vaan vielä tiedä, kenet mukaani raahaisin. Osa kavereistani ei pidä koko bändistä, osalla taas rahattomuus on pysyvä olotila (kuten minullakin useimmiten). Sille keikalle silti haluaisin. No katsotaanpa nyt…