Tuossa käytin hieman aikaani lukiessani vanhoja blogi-kirjoituksiani ja hieman alkoi hymyilyttämään teiniangstia, elämän paskuutta jne. jne. täynnä olevat avautumiset.
Vanhaa blogi-tekstiä v. 2008-2010, jota en muuten kyennyt löytämään voi katsoa täältä:
https://www.city.fi/blogit/1977/2010-7
Paljon on tapahtunut vähän yli viidessä vuodessa.
En edes tiedä kuka tuo henkilö on, joka noita tekstejä aikanaan on suoltanut.
Tänä päivänä elämä on tasapainoista ja ihan mukavaa. Ylä- ja alamäkiä tulee, mutta ne kuuluvat elämään ja niistä aina selvitään.
Meininki on vähän kuin punainen tupa ja perunamaa. 😀
Ajattelinkin, että voisin jälleen hieman päivitellä arjen kuvioita blogiin. Suurin motiivi on se, että huomasin miten mielenkiintoista on seurata omaa ajatuksen juoksua jälkikäteen, koska ihan hyvät naurut siitä näköjään saa.
Hmm, pääpisteittäin täytyy todeta, että vanhat kirjoitukset käsittelivät paljon masennusta, lääkkeitä sekä yksinäisyyttä ja paskaa parisuhdetta.
Viimeisin merkintäni on heinäkuulta 2010, paljon on muuttunut sen jälkeen.
Huhtikuussa 2010, kun olin tyttäreni isästä jo eronnut tapasin miehen, jonka kanssa elämä ja yhteinen koti jaetaan onnellisina tänäkin päivänä. Ensi kesänä on suunnitteilla jopa häät.
Sain päätökseen keväällä 2012 ammatti-/lukio-opintoni ja sen jälkeen olen työelämässä ollut.
Sairauteeni kuuluva masennuskausi iski kunnolla uudelleen 2014 ja kesti kesästä syksyn loppuun, mutta se taltutettiin onneksi sitten lopulta.
Lääkityksen suhteen kaikki on ollut ihan ok. ehkä jotain pientä hienosäätöä ollut.
Olin maininnut joulukuun 2008 tienoolla kuinka tunsin itseni vanhaksi, kun tyttäreni täytti vuoden ja poikani 3-vuotta.
Noh, nyt kun ne täyttävät 8- ja 10-vuotta ja ovat molemmat jo koulussa olleet jonkin aikaa pidän vain mölyt mahassani ja hiljaa peilistä tutkiskelen iän tuomia uurteita kasvoissa… 😀
Noin niinkun kaiken kaikkiaan homma aikas kasassa tässä vaiheessa.
Katsellaan mitä tässä eteen tulee…