Ellu kanasensa

Jostain syystä yön jälkeen tuli sellainen fiilis että pisti laulattamaan, rallattamaan sekosanoin mummon kanasia, jotka Ellu niitylle ajoi ja nämä tiput senkun huppeli.

Johtuisiko laulupuuskarallattelu noista [url=https://www.city.fi/blogit/3223/jalkkaria/131341]Ellun[/url] runsaslukuisista revittelyistä, vai vastikään päätökseen lukemastani [b]Joel Lehtosen[/b] [i][url=http://hikkaj.blogspot.fi/2016/01/loppui-lehtonen.html]Lintukodosta[/url][/i], jossa kirjailija juottaa humalaan [b]Matti[/b]-kukon ja seuraa katseella kuis kanoilla – [b]Rupahäntä[/b], [b]Kukkapää[/b], [b]Tupsu-jalka[/b] – skulaa? Huvittavaa! Kertakaikkiaan. Joel Lehtonen yrittää rakentaa kunnon paratiisin pikkusaareen, Vähä-Vohliin, ja onnistuukin – syksyyn saakka, jolloin pimenee, tyrskyää ja myrskyää. Ei hyvi muu kuin kirjailijan koota kimpsunsa ja kampsunsa ja luikkia takaisin stadiin Helsingin [url=https://www.city.fi/blogit/hikkaj/turha+kadehtia+taakkansa+kullakin/124506]Huopalahteen[/url]. Tosin voihan sielläkin asialliset hommat hoidella ja sitten seuraelämän pyörteissä joskus olla kuin ellunkanat taiteilijatovereiden kanssa.

[url=http://yle.fi/uutiset/sanontojen_juurilla_miten_olivat_ellun_kanat_miksi_jokisen_evaat_olivat_levallaan/8612561][i]sanonnoista[/i][/url]