Olen vaihteeksi elänyt kirjojen maailmassa lomaani. Joulu meni syödessä, ulkoillessa, lukiessa tuoliin käpertyneenä ja namit vieressä, nukkuessa ja vielä kerran syödessä.
Lukeminen on maailman ihaninta tekemistä. Hyvä kirjaa vangitsee, sitä ei halua päästää käsistään ja lukutauot ärsyttävät.
Luin vinon pinon kirjoja vanhempieni luona. Kaksi ääriesimerkkiä, vaikkakin samaan chick lit -genreen liitettyjä, olivat Rajaa Alsanean The Girls of Riyad ja Kicki Normanin Väninnorna och Kung Carl. Mielenkiintoiset lukea peräkkäin. Jälkimmäinen oli kyllä melkoista muotihöttöä, vaikka herättikin loppupuolellaan miettimään sitä, mitä olisi tehnyt vastaavassa Sara-Niklas-Diana-draamassa. GoR taas herätti hyvinkin paljon ajatuksia koko matkallaan – sekä halun lukea lisää nykytilanteesta.
*
Kävin eilen Akateemisessa ”vain ohimennen” ja poistuin neljä kirjaa kassissa. Mahtavaa. Mitenkäs se opiskelu mahtaakaan sujua… :/
*
Kirjaostoiltani kotiin tultuani aloin järjestää kirjojani. Tuomas Vimman Helsinki 12 -opuksen välistä löytyi sivun 25 kohdalta kaverin käsialalla kirjoitettu lappu: ”Vittu, mitä omahyväistä paskaa. Huomaa, että on Pitkänsillan eteläpuolelta oleva – tai sellaiseksi haluava…” Herra Vimma lienee tyytyväinen, että kuudennen polven kalliolainen ei tykännyt.
Minä puolestani toivoisin jonkun hankkivan ja kokoavan itselleni lisää kirjahyllyjä…