Siitä on vuosia aikaa.
Ollaan itse asiassa 1990-luvun alkupuolella.
Maailma ei ole vielä kuullut suomalaisesta metallista, eikä sitä kyllä kuule Suomessakaan esimerkiksi radiosta.
Undergroundissa sen sijaan kuplii, ja ruotsalaisen Entombedin vanaveteen haluajia alkaa löytyä.
Amorphis, Sentenced ja Stratovarius sekä rokkaavammalta puolelta Waltari alkavat hivuttautua ulkomaille. Niiden rinnalla pörisee ja pöhisee paljon bändejä, jotka jäävät historian hämärään tai pienempien piirien kulttimaineeseen (mm.Impaled Nazarene). Ne kaikki kuitenkin luovat pohjan, jolta mm. HIM, Nightwish ja Children of Bodom ponnistavat kansainväliseen menestykseen.
*
Ysärin tienraivaajista Sentenced asteli omaan hautaansa – asian lopullisuuden varmisti Miika Tenkulan kuolema.
Stratovarius on Timo Tolkin sotkujen ja bändistä lähdön jälkeen etsimässä itseään.
Waltarin nykytilanteesta ei oikein kukaan tiedä.
Impaled Nazarene keikkailee harvakseltaan.
*
Sentencedin lopettamisen jälkeen moni suomalaismetallin ystävä totesi, että ”1990-luvun kultakauden” bändeistä on voimissaan enää Amorphis. Monipolvisen uran, lukuisten miehistönvaihdosten ja levy-yhtiösäätöjen lomassa jumalainen kitarasoundi on kulkenut pitkän matkan ja elää uutta kukoistustaan.
Amorphis palasi Tavastialla menneeseen, kolmeen ensimmäiseen albumiinsa, eilen torstaina kaikkien entisten jäsentensä voimin. Kun miehet vaihtuivat rumpujen ja kosketinten takana sekä mikin ja basson varressa, pysyivät kitaristit paikallaan. Esa Holopainen ja Tomi Koivusaari sekä se jumalainen kitarasoundi ovat kulkeneet yhdessä 20 vuotta. Toivottavasti kulkevat vielä useita lisää.