Täällä me istutaan. Töissä. Minä ja mun pieni muna. Kanamuna.
Tapahtunu helvetisti viimeaikoina. Mä oon yrittänyt vältellä ihmisiä, mutta jotenkin ne mut aina löytää. Helvetin ärsyttävää. No, kumminki;
– Joulu äidin luona. Elin savulohella, appelsiineillä ja suklaalla kolme päivää. Tuijotin vihasesti kaikkia jotka söi kinkkua.
– Uuren vuaren aatto ihanien ihmisten seurassa. Liikaa viiniä.
– Tammikuu hujahti ohi melkeen liian nopeasti. Hempeä tammikuu. Perkeleesti lunta, leffailtoja, halaamista ja ihmeellisiä yllätyksiä.
– Helmikuu. Nii in.
*Moltiin keilaamassa. Mä huomasin ensimmäisen sarjan jälkeen olevani niin humalassa että pallo ei enää pysynyt kädessä. Jätin toisen sarja väliin ja join 3 litraa vettä.
*Ghettoseikkailu Sandran kanssa. Me ei sulauduttu kauheen hyvin tonne eskilstunan turkmenistaniin. Ei ollenkaan.
*Löysin itsestäni uusia puolia. Mä oon nyt ajatellu alan vaihtoa. Vitut sairaanhoidosta. Mä oon ihan perkeleen kätevä jokapaikanhöylä. Pakastelokero oli yks iso jääklimppi. Muut yritti sulatella sitä, mut ei siitä tullu mitään. -Mä löysin lihakirveen ja hakkasin jään helvettiin.
Mä oon pilkkonu puita, korjannu lämminvesipytyn, ja teen lumitöitä aamusin. Mä oon kauheen kätevä aina tällee norjassa.
*PiNppa hajos tossa viikko sitten. Mä kävelen edelleen ku ankka. Hämmästyttää oikeasti. Kuinka kauan tää paraneminen kestää?
Lisäilin kuvia. Kaikesta. Niin paitti piNpasta.